Kysyin eräässä luokassa, olisiko jollain muullakin halua
tulla juttelemaan kuin vain heillä, joita näen viikoittain. Lähes jokainen käsi
ellei jopa kaikki nousi pystyyn. Mietin, miksi olin halunnut sitä kysyä.
Todennäköisesti mietin niitä hiljaisia oppilaita, jotka eivät oma-aloitteisesti
tulisi vetäisemään hihasta ja pyytäisi aikaani. Sovimme opettajan kanssa, että
saisin olla viereisessä pikkuluokassa ja nähdä vuorotellen oppilaita pienen
hetken. Kerroin, että kaikki pääsisivät lähiaikoina jos eivät heti tänään.
Jokaisella oli edessään 9 erilaista kuvallista tunnekorttia
edessään pöydällä (onnellinen, hämmästynyt, häpeissään, tyytyväinen, iloinen vihainen,
kiukkuinen, peloissaan, pettynyt, hämmentynyt, masentunut ja surullinen ).
Oppilas sai valita niistä ne tunteet, joita on tuntenut viime aikoina. Sen
jälkeen hän sai valita, mistä kertoa ja käydä kaikki valitsemansa tunteet läpi.
Olin hyvin iloinen siitä, kuinka helppoa heille oli tämä tehtävä ja nautin
kuunnella kun näin, miten lapsille oli tärkeää tulla kertomaan elämästään.
Halu tulla kuulluksi on varmasti meillä jokaisella. Haluamme
tietää olevamme tärkeitä ja että meillä on merkitystä. Kuulen jatkuvasti omilta
lapsiltani ”Äiti, kuuntele äläkä tee koko aikaa koneella töitä tai ole
facebookissa!”. Olen välillä pyytänyt lapsiani piilottamaan minulta
elektroniikan että keskittyisin olennaiseen eli heihin. Nytkin kirjoitan omalla
ajallani työpaikalla, että voisin pitää koneen kiinni iltaisin. Kun menen
kotiin, halaan ja suukotan lapset ja mieheni. Kysyn jokaiselta erikseen miten
meni päivä ja jään keskustelemaan aiheesta. Huomaan, että se tyydyttää heiltä
ensimmäisen kuulluksi tulemisen janon. Saan tehtyä jonkun kotihomman ennen kuin
jano taas yltyy ja joku tarvitsee minua jossain.
Pienikin aika riittää jos koet tulevasi kuulluksi ja saat
joltain jakamatonta huomiota. Sanat: Olet
tärkeä, rakastan sinua, välitän sinusta, ymmärrän tunteesi yms. Eivät vaadi
sanojalta paljon, mutta kuulijalle ne merkitsevät sitäkin enemmän. 5-vuotias
poikani sanoo päivittäin ”Äiti, olet ihana ja rakas”. Sanojen voimalla jaksan
kuunnella hänen kiukkunsa ja hyväksyä hänen virheensä. Joka ilta hän toivoo
samat iltalaulut ja laulaa hymyillen mukana. Aikaa siinä menee korkeintaan
viisi minuuttia, mutta se on molemmille tärkeä yhdessäolon hetki.
Kuinka usein sinä haluaisit tulla kuulluksi ja kenelle
haluaisit jakaa asiasi? Mitä teet jos sinua ei kuunnella? Parhaiten kuuntelija
ymmärtää jos sanot suoraan, että haluaisit tulla kuulluksi. Vanhemmat,
kasvattajat ja ystävät välittävät sinusta, mutta eivät näe tai kuule
tunteitasi. Ole rohkea ja uskalla sanoa ääneen mitä tunnet. Silloin asioilla on
helpompi tapa järjestyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti