Kaverina jännittäminen

Jännitän lentämistä, jännitän (tai suorastaan pelkään) lintuja, jännitän jos jotain pahaa tapahtuu, jännitän korkeita paikkoja, jännitän esiintymistä, jännitän miten lapseni pärjää kokeissa, jännitän osaanko kirjoittaa blogia, jännitän onnistunko auttamaan muita, jännitän uusia tilanteita, jännitän huonolla kelillä ajamista, jännitän ristiriitoja ja jos joku suuttuu minulle. Mitä sinä jännität? Miten jännitys sinussa näkyy ja miltä se tuntuu? Kenties kylmää hikeä, äänen värinää, mahakipuja, sydämen tykytystä vai pakokauhua, ahdistusta ja luovuttamista?

Nuori kertoi jännittävänsä joka aamu sitä, osaako hän laittaa oikeanlaiset vaatteet kouluun, jottei hän saa osakseen toisten naurua ja pilkkaa. Hän kertoi, että joidenkin mielestä on myös tavallista ottaa kouluun kahdet eri housut, että varmasti miellyttää edes toisilla. Tiedän myös naurajien kannan. Heidän mielestään on hauska arvostella toisia ja pitää hauskaa toisten kustannuksella kun eivät toiset sitä kuitenkaan tiedä eivätkä voi siitä näin ollen loukkaantua. Kuunnellessani tätä ajatusta, mietin miten saisin tällaisen käytöksen loppumaan. Tuon esille toisten tunteet ja empatian sekä tunteiden siirtämisen omalle kohdalle. Tästä ei kuitenkaan tunnu olevan apua, sillä käytös ei ole parantunut toisten oppilaiden kertoman mukaan. Harmittaa.

Mikä itsellä auttaa jännittämiseen? Ajatus, että tekee parhaansa ja haluaa miellyttää myös itseään eikä vain toisia. Halu olla sisukas ja näyttää toisille pystyvänsä, vaikka jännittääkin. Ajatus siitä, että kaikkia jännittää joskus. Kyky ottaa vastaan kylmä hiki, mahakipu ja vapina ja tuntea sen olevan normaalia, vaikkakin inhottavaa. Toive siitä, että kun saa asian tehtyä, on taas helpompi ja parempi olla. Tunne siitä, että itsestään voi tykätä, vaikka kaikki eivät sinusta pitäisikään. Eihän kaikkia voi miellyttää kuitenkaan. Positiivisten asioiden ajatteleminen negatiivisten asioiden sijaan. Haaveilu. Pysähtyminen miettimään, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Hengittäminen syvään. Rentoutuminen. Mukavien asioiden tekeminen.

Jännittämisestä voi tulla sinulle kaveri. Voit useimmiten itse päättää, tuletko sen kanssa toimeen vai kiusaako se sinua jatkuvasti. Et ehkä pääse siitä koskaan eroon täysin, mutta opit elämään sen kanssa. Toisinaan se nostaa päätään enemmän ja toisinaan vähemmän. Hyväksy punastuminen ja muut siihen liittyvät ei niin kivat tuntemukset. Ne samaiset tunteet auttavat virittämään sinut sellaisiin suorituksiin, että saat olla ylpeä itsestäsi. Ihminen tarvitsee jännittämistä, että pystyy saamaan itsestään kaiken irti vaativissa suorituksissa.

Silloin kun opit hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja näkemään vahvuutesi, et enää kiinnitä huomiota naurajiin ja muihin, jotka eivät arvosta itseään käyttäytymällä huonosti ilman empatiakykyä. Kykyä, jota ilman minun olisi vaikea kuvitella olevani tässä ja nyt.